Kotipäivä


Ostin keittiönpöydälle hortensian itseäni ilahduttamaan. Kun kuljen edestakaisin, joka kerta laitan jonkun roskan tai tavaran paikalleen. Siihen hermostuu jonkin ajan päästä, kun huomaa lasten sotkevan sitä mukaa kun aikuinen ehtii siivota. Hortensia on nätti ja tasapainottaa omaa ärsyyntymistäni. 

Kun Tyttönen oli ulkona, Rusina hakeutui Tyttösen sänkyyn lukemaan kirjastosta lainaamiaan kirjoja. Tyttösen sängyssä on kuulemma paras paikka lukea. Sadepäivät eivät haittaa - meillä saa sadepäivinä pelata pleikkaa, luetaan kirjaston kirjoja ja rakennetaan leegoilla.


Tämä on hyvä esimerkki lapsen järjestyksen käsityksestä. Siinähän ne on, hienosti järjestyksessä! (Keskellä lattiaa, ympärillä muita lelukasoja. Jälleen kerran meillä on käyty keskustelua siitä, saivarteleeko äiti vai ei. Autot on järjestyksessä.)


Meillä usein lomien alkumetrit menevät vähän ylikierroksilla. Lapsilla on vauhti päällä ja eletään vähän kuin kriisistä toiseen. Pitäisi tehdä just nyt heti paikalla kaikki kesäloma-asiat. Tässä mökötetään, koska ei päästä ikinä mihinkään ja jalkapallokortitkin loppuvat kaupasta ennen kuin me ehditään sinne. (Kortteja ostettiin edellisenä päivänä edellisen kerran, toim. huom.)


Aralia on pysynyt vuoden verran meillä hengissä. Se välillä riiputtaa lehtiään, kun en muista sitä kastella ihan niin usein kuin kukka haluaisi. Nopeasti se kuitenkin leppyy. 


Samaa ei voi sanoa meidän pihasta. Nurmikko on palanut talven jäljiltä jostain syystä ja on kamalan näköinen. Tänäkesänä ei asialle tehdä kuitenkaan yhtään mitään. Pihan aika ei ole vielä tänävuonna.